Fragmentteja ja kiehkuroita

Painokankaiden yksi eniten käytetyistä aiheista ovat kukat tai muut luonnosta peräisin olevat yksityiskohdat.

Poikkeuksia löytyy.

Tämän postauksen kuoseissa näkyy koristeellisia, ihmiskäden tekemiä yksityiskohtia, kuin jälkiä vanhoista rakennuksista.

Niitä ne ovatkin.

Pirjo Kääriäinen tunnetaan tänä päivänä Aalto-yliopiston tekstiilimuotoilun ja materiaalisuuden professorina.

1980-90 -luvun vaihteessa hän työskenteli painokangassuunnittelijana Finlaysonin sisustuskankaiden suunnitteluateljeessa Tampereella ja viimeisteli tekstiilitaiteen opintoja Taideteolliseen korkeakouluun.

Tuohon aikaan Finlaysonin painokangassuunnittelu oli jakaantunut kahdelle paikkakunnalle - vaatetuskankaat suunniteltiin Forssassa, sisustuskankaat Tampereella.

Historiasta kiinnostunut suunnittelija löysi tekeillä olevan lopputyön aiheen ympäriltään - miljööstä, jossa työskenteli. Hän alkoi tallentaa kameralla Tampereen Finlaysonin 1800-luvun rakennuksista koostuvan tehdasalueen ja siihen linkittyvien rakennusten koristeellisia yksityiskohtia ja karkeita, kuluneita rakennuspintoja.

Kääriäinen muokkasi valokuvista kuoseja sämpläämällä ja yhdistelemällä, kopiokonetta hyväksikäyttäen.

Kuosien tuotantopaikka sijaitsi Forssassa, 100 kilometrin päässä Tampereesta.

Siellä mallipiirtäjät kopioivat kuosit luonnoksista ja tekivät niille värierottelun ennen painokaavioiden valmistamista ja painoprosessia.

Kääriäinen matkusti Forssaan ja muokkasi värieroteltuja negatiiveja maalaten ja poistaen kuvion osia, jotta kuosit puhdistuisivat liiasta valokuvan tunnusta.

Suunnittelijan läsnäolo mallipiirtämössä oli tärkeää. Mallipiirtäjät tarvitsivat ohjausta, jotta muunmuassa kuosien tarkoituksellinen pehmeä, käsivarainen geometrisuus ei olisi muuttunut liian täsmälliseksi ja suoraksi.

Kuoseille inspiraatiota antaneiden rakennusten jäljille pääsee helposti. Finla-kokoelmassa ne saivat nimet Milavida, Paviljonki ja Palatsi - Tampereella sijaitsevien Finlaysonin historiallisten rakennusten mukaan. 

Samana vuonna, jolloin Pirjo Kääriäinen valmistui tekstiilitaiteilijaksi (1991) Finlayson sulki Tampereella kutomonsa, värjäämönsä ja viimeistämönsä.

Forssassa kutomo toimi vielä muutaman vuoden, ja kangasta painettiin vuoteen 2009 saakka.

Historiaa syntyy, kun aika kulkee eteenpäin ja rekisteröimme sen muutokset.

Kuosisuunnittelun aiheet ovat kaikkea mahdollista, mistä suunnittelija löytää inspiraationsa. On kiinnostavaa, että aihe voi olla historia itsessään - ne jäljet, jotka tänään ovat näkyvissä menneisyydestä.

Mitä Pirjo Kääriäinen aikanaan näki ja miten näkemäänsä taltioi - siihen pääsee tutustumaan mm. Tampereen historiallisten museoiden valokuvakokoelmissa, jossa Kääriäisen lopputyöhönsä ottamat kuvat ovat näkyvillä Finnassa. Kiitos Tampere ja kiitos Pirjo Kääriäinen!

Postauksen kuosit ylhäältä alas:

1) Milavida 2) Paviljonki 3) Palatsi, 1991, Finla-kokoelma, Finlayson Oy. Kuosien suunnittelu: Pirjo Kääriäinen.

Palatsi-kuosiin on yhdistetty Plevna-kuosin tekstuuripintaa, jonka lähteenä on ollut Finlaysonin Plevna-kutomorakennuksen kulunut seinä.

Lähteet:

• Pirjo Kääriäinen: Miljöö painokangaskokoelman lähteenä. Taik/Tekstiilitaiteen lopputyö, 1991.
• Puuvillan jättiläinen, toim. Jussi Koivuniemi, Tampereen museoiden julkaisuja 16, 2022.  
• Kuosinäytteet Milavida, Paviljonki ja Palatsi, Teollisen tekstiilin kokoelma. Forssan museo. 

Kristiina Huttunen